 |
| Ihan kaikesta en saa valokuvaa, silloin tekoäly auttaa |
Kun puhutaan vastustuskyvystä, useimmille tulee ensimmäisenä mieleen C-vitamiini. Eikä syyttä, sillä C-vitamiinilla on tärkeä tehtävä elimistömme puolustusjärjestelmän normaalissa toiminnassa.
Mutta entä proteiini?
Tähän tärkeään yhteyteen huomioni kiinnitti lääkäri ja ortomolekulaariseen lääketieteeseen perehtynyt tohtori Michael Spitzbart. Hän on puhunut luennoillaan siitä, miksi riittävä proteiinin saanti on niin tärkeää vastustuskyvyllemme.
Samasta aiheesta on puhunut myös sveitsiläinen lääkäri Heinz Lüscher, joka on niin ikään perehtynyt ortomolekulaariseen lääketieteeseen. Hän toimii Wädenswilissä, entisessä kotikaupungissani Sveitsissä. Olen seurannut molempien lääkäreiden luentoja suurella mielenkiinnolla.
Auto ilman pyöriä
Tohtori Spitzbart käyttää vertausta, joka jäi erityisen hyvin mieleeni.
Kuvittele auto, josta puuttuvat pyörät. Voit tankata siihen maailman parasta polttoainetta, mutta auto ei silti liiku mihinkään.
Tässä vertauksessa C-vitamiini on polttoaine ja proteiini auton pyörät.
Elimistömme tarvitsee proteiinia valmistaakseen puolustusjärjestelmämme tärkeitä osia. Näihin kuuluvat esimerkiksi vasta-aineet, monet entsyymit ja solujen välisessä viestinnässä tarvittavat aineet.
Myös elimistön puolustussolut tarvitsevat aminohappoja eli proteiinien rakennusaineita lisääntyäkseen ja hoitaakseen tehtävänsä.
Vitamiinit ovat tärkeitä, mutta ilman riittävää proteiinin saantia elimistöltämme puuttuu välttämättömiä rakennusaineita.
Proteiinia tarvitaan paljon muuhunkin kuin lihaksiin
Kun puhumme proteiinista, monille tulevat mieleen ensimmäiseksi kuntosali, lihasten kasvattaminen ja proteiinipirtelöt.
Mutta elimistömme tarvitsee proteiinia paljon muuhunkin!
Proteiinit ovat lihastemme, sisäelintemme, ihomme ja luustomme tärkeitä rakennusaineita. Tarvitsemme niitä entsyymien, monien hormonien ja vasta-aineiden valmistamiseen sekä kudosten uusiutumiseen ja korjaamiseen.
Myös vastustuskykymme on riippuvainen riittävästä proteiinin saannista.
Vakava proteiinin puute voi heikentää elimistön puolustuskykyä. Kehomme joutuu jatkuvasti valmistamaan uusia soluja ja puolustusaineita, eikä se onnistu ilman tarvittavia rakennusaineita.
Mikä veren proteiiniarvon pitäisi olla?
Tohtori Spitzbart suosittelee, että veren kokonaisproteiinin pitoisuus olisi yli 7,7 grammaa desilitrassa eli yli 77 grammaa litrassa.
Tämä sijoittuu monien laboratorioiden viitealueiden yläpäähän.
Veren kokonaisproteiini muodostuu pääasiassa albumiinista ja globuliineista. Globuliineihin kuuluu myös elimistömme puolustuskyvylle tärkeitä proteiineja, kuten vasta-aineita.
On kuitenkin hyvä ymmärtää, mitä tämä laboratoriotulos oikeastaan kertoo.
Veren kokonaisproteiinin määrään vaikuttavat ravitsemuksen lisäksi esimerkiksi nestetasapaino, maksan ja munuaisten toiminta sekä erilaiset sairaudet.
Korkea kokonaisproteiiniarvo ei siis automaattisesti tarkoita erinomaista vastustuskykyä. Eikä yksittäisestä matalasta arvosta voi suoraan päätellä, että ruokavaliosta saataisiin liian vähän proteiinia.
Spitzbartin suosittelema yli 77 g/l on hänen oma tavoitearvonsa, ei yleisesti hyväksytty elimistön optimaalisen puolustuskyvyn raja.
Minusta on silti kiinnostavaa tuntea tämäkin laboratoriotutkimus ja ymmärtää, mitä sillä mitataan.
Onko veren kokonaisproteiini edes tutkittu sinulta?
Tohtori Spitzbart on arvostellut sitä, että monia hänen tärkeinä pitämiään laboratorioarvoja ei tavallisissa verikokeissa välttämättä tutkita lainkaan.
Verikokeiden jälkeen saatetaan todeta, että kaikki on kunnossa. Mutta mitä oikeastaan tutkittiin?
Tämä on mielestäni tärkeä kysymys!
Normaalit laboratoriotulokset tarkoittavat, että juuri ne tutkitut arvot olivat kyseisen laboratorion viitealueella. Ne eivät kerro mitään niistä asioista, joita ei mitattu.
Veren kokonaisproteiini ei kuulu automaattisesti jokaiseen tavalliseen verikoepakettiin. Se voidaan tutkia esimerkiksi maksan toiminnan tai ravitsemustilan selvittämisen yhteydessä.
Jos sinulla on omia laboratoriotuloksia tallessa, voit tarkistaa, löytyykö niistä kokonaisproteiini.
Suomalaisissa laboratoriotuloksissa tutkimuksen nimi voi olla esimerkiksi P-Prot tai S-Prot. Saksankielisissä tuloksissa se on yleensä Gesamteiweiß tai Gesamtprotein, englanniksi Total Protein.
Kuinka paljon proteiinia tarvitsemme?
Proteiinin tarve riippuu muun muassa painosta, iästä ja liikunnan määrästä.
Aikuisten proteiinin saantisuositus on noin 0,8 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Ikääntyneillä tarve on usein suurempi.
Esimerkiksi 70 kiloa painavalla ihmisellä 0,8 grammaa painokiloa kohti tarkoittaa 56 grammaa proteiinia päivässä.
Runsaasti liikkuva ihminen saattaa tarvita proteiinia huomattavasti enemmän.
Myös proteiinin lähteellä on merkitystä. Kananmunat, kala, liha, maitotuotteet ja palkokasvit sisältävät proteiinia, mutta niiden aminohappokoostumukset ovat erilaisia.
On hyvä muistaa, ettei proteiinin syöminen automaattisesti nosta veren kokonaisproteiiniarvoa. Elimistö säätelee veressä olevien proteiinien pitoisuuksia monella tavalla.
Tästä aiheesta riittää vielä kirjoitettavaa!
Olen jo pitkään ollut kiinnostunut vitamiineista, kivennäisaineista, aminohapoista ja muista ravintoaineista. Erityisen kiehtovaa on huomata, miten monimutkaisesti kehomme eri toiminnot liittyvät toisiinsa.
Proteiini ei todellakaan ole vain kehonrakentajien asia!
Se on yksi elimistömme tärkeimmistä rakennusaineista ja välttämätön myös vastustuskyvyllemme ja liittyy myös mm. veren rauta-arvoihin!
Aion kirjoittaa proteiineista, aminohapoista ja vastustuskyvystä vielä useampia artikkeleita.
Mutta tänään haluan jättää sinulle yhden ajatuksen:
Kun mietit ruokavaliotasi ja vastustuskykyäsi, älä unohda proteiinia kaiken vitamiinipuheen keskellä!