Älä ajattele elefanttia!
Mitä tapahtui? Tuliko mieleesi elefantti?
Entä jos sanon, että älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia, jolla on pieni keltainen hattu?
Siellähän se taas on!
Aivomme ymmärtävät kyllä kieltosanat. Mutta jotta ymmärtäisimme, mitä meidän ei pitäisi ajatella, joudumme usein ensin muodostamaan mielikuvan juuri siitä asiasta.
Ja mitä kovemmin yritämme olla ajattelematta jotakin, sitä enemmän huomiota saatamme siihen kiinnittää.
Tämän vuoksi olen oppinut keskittymään siihen, mitä haluan tehdä ja saavuttaa, sen sijaan että jatkuvasti muistuttaisin itseäni asioista, joita en halua.
Katso sinne, minne haluat mennä!
 |
| Katse vain reittiin! |
Kuvittele, että laskettelet metsässä.
Ympärilläsi on paljon puita, mutta niiden välissä kulkee myös avoimia reittejä.
Jos toistat mielessäsi koko ajan: ”Älä törmää puuhun! Älä törmää puuhun!”, mihin huomiosi keskittyy?
Tietenkin puihin!
Katseesi etsii jatkuvasti juuri niitä esteitä, joita yrität välttää.
Mutta entä jos keskitytkin etsimään reittiä puiden välistä?
Alat nähdä avoimet väylät ja suunnata katseesi sinne, minne haluat päästä.
Puut eivät ole kadonneet mihinkään. Olet vain vaihtanut huomiosi kohdetta.
Toki turvallinen laskettelu edellyttää myös esteiden havaitsemista. Mutta periaate on hyvä: katso sinne, minne haluat mennä, älä pelkästään sinne, minne et halua joutua.
Ja tämä pätee niin moneen asiaan elämässä!
Älä ajattele jatkuvasti, mitä et saa syödä
Otetaan aivan tavallinen esimerkki.
Olet päättänyt syödä terveellisemmin ja hoet itsellesi:
”En saa syödä makeisia.”
”Minun pitää vähentää sokeria.”
”Minun täytyy päästä eroon suklaanhimosta.”
Ja mitä ajattelet koko päivän?
Makeisia, sokeria ja suklaata!
Miksi et kääntäisi ajatuksiasi toiseen suuntaan?
”Huolehdin siitä, että saan riittävästi proteiinia.”
”Syön hyviä, terveellisiä rasvoja.”
”Kun tekee mieli välipalaa, otan pähkinöitä.”
”Valmistan itselleni herkullista ja ravitsevaa ruokaa.”
Nyt sinulla on jotakin hyödyllistä, mihin keskittyä.
Sen sijaan, että miettisit jatkuvasti kiellettyjä herkkuja, ajattelet kaikkea sitä hyvää ruokaa, jota aiot syödä.
Samalla teet itsellesi käytännöllisen suunnitelman.
Kun tiedät jo etukäteen, että nälän yllättäessä voit syödä vaikkapa pähkinöitä tai keitetyn kananmunan, sinun ei tarvitse joka kerta käydä mielessäsi taistelua makeisia vastaan.
Älä vain päätä, mitä aiot välttää. Päätä, mitä teet sen sijaan!
Kerro lapselle, mitä hänen pitää tehdä
Sama periaate toimii hyvin myös lasten kanssa.
Sen sijaan, että sanoisit ”Älä syö sohvalla!”, sano ”Syö pöydän ääressä.”
”Älä juokse!” voidaan vaihtaa sanoihin ”Kävele rauhallisesti.”
Ja ”Älä huuda!” muuttuu ohjeeksi ”Puhu hiljaisemmalla äänellä.”
Lapsi saa näin selkeän ohjeen siitä, mitä hänen odotetaan tekevän.
Tietenkin on tilanteita, joissa tarvitaan ehdoton ”Ei!” tai ”Seis!”, varsinkin jos lapsi on vaarassa.
Mutta tavallisessa arjessa myönteiseen muotoon puettu ohje on usein paljon selkeämpi.
Ja sama toimii myös silloin, kun annamme ohjeita itsellemme!
Entä ajatukset, jotka satuttavat?
Minusta tämä ajattelutapa on erityisen arvokas silloin, kun joku toinen ihminen on loukannut meitä.
Ehkä joku on sanonut jotakin todella ilkeää, kohdellut epäoikeudenmukaisesti tai pettänyt luottamuksemme.
Tilanne on jo kauan sitten ohi, mutta muisto palaa mieleen yhä uudelleen.
Käymme keskustelua läpi mielessämme. Muistamme tarkalleen, mitä toinen sanoi. Mietimme, mitä meidän olisi pitänyt vastata.
Joskus käymme jopa kokonaisia kuvitteellisia riitoja toisen ihmisen kanssa!
Sitten yritämme komentaa itseämme:
”Minun pitää lopettaa tämän asian ajatteleminen.”
”En halua enää muistella, miten pahasti hän loukkasi minua.”
Mutta joka kerta kun sanomme näin, palautamme saman ikävän tapahtuman jälleen mieleemme.
Entä jos kokeilisimme jotakin aivan muuta?
Kun muisto seuraavan kerran nousee mieleen, voimme tunnistaa sen ilman, että alamme taas käydä koko tapahtumaa läpi.
Sen jälkeen voimme tietoisesti suunnata ajatuksemme johonkin parempaan.
Ja kristittynä tiedän tähän erityisen kauniin keinon.
Siunaa ihmistä, joka on loukannut sinua
Ajattele ihmistä, joka on loukannut sinua syvästi.
Joka kerta kun muistat tapahtuneen, tunnet saman suuttumuksen tai surun uudelleen.
Mutta mitä jos alkaisitkin rukoilla tämän ihmisen puolesta?
Ehkä hän on itse syvästi onneton. Ehkä hän ei ole koskaan saanut kokea sellaista rakkautta ja ystävällisyyttä, jota jokainen ihminen tarvitsee. Ehkä hän kantaa sisällään omia haavojaan.
Emme aina tiedä, miksi ihmiset käyttäytyvät julmasti. Mutta voimme päättää, miten itse suhtaudumme heihin.
Sen sijaan, että ajattelisin taas kerran, miten pahasti toinen minua loukkasi, voin rukoilla:
”Jeesus, siunaa häntä. Täytä hänen sydämensä rakkaudellasi. Paranna hänen sisäiset haavansa. Anna hänen kokea niin paljon rakkautta, ettei hänen enää tarvitse satuttaa muita ihmisiä.”
Eikö tämä ole aivan toisenlainen suunta ajatuksillemme?
Sen sijaan, että keskityn siihen, mitä toinen teki minulle, pyydän Jumalaa tuomaan jotakin hyvää hänen elämäänsä.
Voin jopa kuvitella hänen muuttuvan onnellisemmaksi, ystävällisemmäksi ja rauhallisemmaksi ihmiseksi.
En siksi, että mielikuvillani olisi jokin maaginen voima muuttaa toista ihmistä, vaan siksi, että suuntaan omat ajatukseni katkeruuden sijasta rakkauteen.
Ja tässä on jotakin todella vapauttavaa.
Minua loukannut ihminen ei enää saa täyttää ajatuksiani loputtomilla riidoilla ja katkeruudella.
Sen sijaan ikävästä muistosta tulee tilaisuus rukoilla.
Jeesus itse opetti meitä rakastamaan vihollisiamme ja rukoilemaan vainoojiemme puolesta (Matt. 5:44).
Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi hyväksyä väärä kohtelu tai antaa jonkun jatkaa loukkaamistamme.
Eikä anteeksianto aina tapahdu hetkessä. Joskus se on pitkä prosessi.
Mutta voimme aloittaa pyytämällä Jumalaa siunaamaan toista ihmistä, vaikka omat tunteemme eivät vielä olisi muuttuneet.
Joskus riittää aivan lyhyt rukous:
”Jeesus, siunaa häntä ja anna minulle rauha.”
Anna ajatuksillesi parempaa tekemistä
On aivan eri asia yrittää väkisin tukahduttaa jokin ajatus kuin suunnata huomionsa tietoisesti muualle.
Kun mieleesi tulee ikävä ajatus, sinun ei tarvitse alkaa taistella sitä vastaan eikä moittia itseäsi siitä, että ylipäätään ajattelit niin.
Voit huomata ajatuksen ja päättää, mihin keskityt seuraavaksi.
Ehkä alat miettiä asioita, joista olet kiitollinen.
Ehkä ryhdyt johonkin hyödylliseen tehtävään.
Ehkä muistelet jotakin kaunista, suunnittelet mukavaa tekemistä tai lausut lyhyen rukouksen.
Tarkoitus ei ole kuvitella, ettei ikäviä asioita olisi olemassa.
Tarkoitus on lopettaa niiden ajatteleminen silloin, kun niiden jatkuvasta vatvomisesta ei ole mitään hyötyä.
Jotkin ongelmat täytyy tietenkin kohdata ja ratkaista. Myös kipeiden kokemusten käsittelyyn tarvitaan joskus aikaa.
Mutta saman ikävän asian loputon pyörittäminen mielessä ilman, että pääsemme mihinkään, on aivan eri asia.
Meidän ei tarvitse lähteä jokaisen mieleen tulevan ajatuksen perään!
Keskity siihen, mitä haluat saavuttaa
Ajattele, miten usein asetamme tavoitteemme kertomalla itsellemme, mitä emme halua.
”En halua olla näin stressaantunut.”
”En halua tuhlata niin paljon aikaa.”
”En halua olla näin negatiivinen.”
On tietenkin hyvä tunnistaa asiat, joita haluamme muuttaa. Mutta miksi jäisimme siihen?
Annetaan ajatuksille selkeä suunta!
”Varaan joka päivä aikaa levolle ja rukoukselle.”
”Käytän aamuni johonkin hyödylliseen.”
”Etsin jokaisesta päivästä jotakin hyvää.”
”Puhun toisille ystävällisesti myös silloin, kun olen ärtynyt.”
Nämä eivät ole mitään taikalauseita, jotka muuttavat elämämme pelkällä toistamisella.
Mutta kun tiedämme, mitä haluamme tehdä, meidän on helpompi myös toimia sen mukaisesti.
Ja kun toistamme uusia toimintatapoja riittävän usein, niistä alkaa vähitellen muodostua uusia tottumuksia.
Siinä on koko asian ydin.
Mihin sinä suuntaat ajatuksesi?
Emme voi estää jokaista ikävää ajatusta tulemasta mieleemme.
Emme voi poistaa kaikkia esteitä elämästämme.
Emmekä varsinkaan voi määrätä, miten muut ihmiset käyttäytyvät.
Mutta voimme opetella suuntaamaan huomiomme asioihin, jotka vievät meitä eteenpäin.
Sen sijaan, että ajattelisit jatkuvasti herkkuja, joita et saisi syödä, mieti kaikkea sitä hyvää ja ravitsevaa ruokaa, jota aiot valmistaa.
Sen sijaan, että muistelisit loputtomasti, miten joku loukkasi sinua, pyydä Jumalaa siunaamaan häntä ja antamaan sinulle rauha.
Sen sijaan, että tuijottaisit kaikkia tielläsi olevia esteitä, etsi reitti niiden välistä.
Ja sen sijaan, että muistuttaisit itseäsi jatkuvasti siitä, millainen et halua olla, päätä, millaiseksi ihmiseksi haluat kasvaa.
Älä tuijota puita. Katso, missä kulkee reitti!