Sää on kamala. Liikenteessä on taas ruuhkaa. Työkaveri ärsyttää. Mikään ei mene niin kuin pitäisi.
Valittaminen on helppoa. Aina löytyy jotakin, mistä valittaa.
Mutta oletko koskaan miettinyt, mitä jatkuva valittaminen tekee sinulle itsellesi?
Olen vuosien varrella perehtynyt paljon siihen, miten omat ajatuksemme ja tottumuksemme vaikuttavat elämäämme. Yksi kiinnostavimmista aiheista on valittaminen ja sen muuttuminen tavaksi.
Kun totumme kiinnittämään huomiomme kaikkeen, mikä on huonosti, alamme myös löytää yhä enemmän valittamisen aiheita.
Onneksi voimme opetella myös päinvastaisen tavan!
Aivosi oppivat sen, mitä harjoitat
Oletko kuullut sanonnan, jonka mukaan yhdessä aktivoituvat hermosolut vahvistavat keskinäisiä yhteyksiään?
Se kuvaa yhtä aivojen muovautuvuuden periaatetta. Toistuvat ajatukset ja toimintatavat vahvistavat opittuja hermoyhteyksiä.
Kun jatkuvasti ajattelet, että kaikki on huonosti, harjoitat samalla aivojasi etsimään lisää ongelmia.
Ja mitä enemmän harjoittelet, sitä automaattisemmaksi tämä ajattelutapa muuttuu.
Mutta aivan samalla tavalla voit opetella kiinnittämään huomiota siihen, mikä elämässäsi on hyvin.
Miksi harjoittaisit aivojasi valittamaan, kun voit harjoittaa niitä huomaamaan hyvän?
Valittaminen pilaa mielialan
Miltä sinusta tuntuu puolen tunnin valittamisen jälkeen?
Oletko iloisempi? Rauhallisempi? Täynnä energiaa?
Tuskin!
Kun palaamme ajatuksissamme ja puheissamme yhä uudelleen johonkin ärsyttävään tapahtumaan, pidämme samalla yllä siihen liittyvää pahaa mieltä.
Itse tilanne on saattanut mennä ohi jo tunteja sitten, mutta me jatkamme sen läpikäymistä mielessämme.
Stressi vaikuttaa myös kehoomme. Pitkittynyt stressi häiritsee muun muassa unta, keskittymistä ja palautumista.
Miksi käyttäisimme voimavarojamme siihen, että elämme samat harmitukset uudelleen ja uudelleen?
Valittaminen tarttuu
Oletko joskus ollut oikein hyvällä tuulella, kunnes joku on aloittanut valittamisen?
Yksi valittaa säästä. Toinen liikenteestä. Kolmas kertoo, miten huonosti kaikki asiat nykyään ovat.
Ja kohta koko seurue on huonolla tuulella!
Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen. Toisten ilmeet, äänensävy ja käyttäytyminen vaikuttavat myös omaan mielialaamme.
Jatkuva valittaminen ei siis pilaa ainoastaan omaa päiväämme. Se tekee helposti myös muiden olon kurjaksi.
Ja myönnetään nyt yksi asia: jatkuva valittaminen on tylsää!
Minä viihdyn paljon mieluummin sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat kiinnostuneita elämästä, osaavat iloita asioista ja löytävät ongelmiin ratkaisuja.
Ja sellainen ihminen haluan itsekin olla.
Jon Gordonin sääntö: Lopeta valittaminen!
Amerikkalainen kirjailija Jon Gordon käsittelee tätä aihetta kirjassaan The No Complaining Rule, joka ilmestyi vuonna 2008.
Kirjan taustalla on yrityksessä käyttöön otettu sääntö, jonka tarkoituksena oli katkaista jatkuva negatiivinen valittaminen ja saada ihmiset keskittymään ratkaisuihin.
Sääntö on yksinkertainen:
Jos tuot esiin ongelman, esitä samalla yksi tai kaksi mahdollista ratkaisua.
Siinä on valtava ero!
Ongelman tunnistaminen on hyödyllistä. Se antaa mahdollisuuden tehdä jotakin asian korjaamiseksi.
Mutta saman ongelman loputon vatvominen ilman minkäänlaista pyrkimystä ratkaisuun ei vie asioita eteenpäin.
Gordonin ajatuksena ei ole, että todellisista ongelmista pitäisi vaieta. Päinvastoin. Ongelmat pitää tunnistaa, mutta energia kannattaa käyttää niiden ratkaisemiseen.
Kun seuraavan kerran huomaat valittavasi, kysy itseltäsi:
Mitä minä voin tehdä tälle asialle?
Jos voit muuttaa tilanteen, ryhdy toimeen.
Jos et voi muuttaa sitä, lopeta voimavarojesi tuhlaaminen jatkuvaan valittamiseen.
Mitä tehdä valittamisen sijaan?
Jon Gordon esittelee myös viisi käytännöllistä tapaa korvata valittaminen paremmilla tottumuksilla.
- Harjoita kiitollisuutta. Mieti päivittäin kolmea asiaa, joista olet kiitollinen.
- Anna tunnustusta toisille. Huomaa, mitä muut tekevät hyvin, älä pelkästään sitä, missä he epäonnistuvat.
- Kiinnitä huomiota onnistumisiin. Palauta illalla mieleesi yksi asia, joka meni päivän aikana hyvin.
- Päästä irti. Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa, älä niihin, joita et voi hallita.
- Hiljenny ja rukoile. Ota aikaa rauhoittumiseen ja voimien keräämiseen.
Erityisesti viimeinen kohta sopii hyvin omaan elämääni. Rukous auttaa minua pysähtymään ja asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Joskus jo muutama minuutti hiljaista rukousta tai ruusukon rukoileminen katkaisee turhan ajatusten pyörimisen.
Kokeile tätä, kun valittaminen alkaa
Yksi yksinkertainen harjoitus on oppia tunnistamaan valittamisen halu jo ennen kuin avaat suusi.
Kun seuraavan kerran jokin asia ärsyttää, pysähdy hetkeksi.
Huomaa, mitä kehossasi tapahtuu.
Kiristätkö leukojasi? Ovatko hartiasi jännittyneet? Tuntuuko vatsassa epämiellyttävä puristus?
Älä ala heti selittää itsellesi, miksi olet ärsyyntynyt. Huomaa vain tunne.
Hengitä rauhallisesti ja anna itsellesi hetki ennen kuin reagoit.
Sitten kysy:
Onko tästä valittamisesta mitään hyötyä?
Voinko tehdä jotakin tilanteen korjaamiseksi? Vai annanko asian olla?
Juuri tällaisissa pienissä hetkissä opimme muuttamaan automaattisia tottumuksiamme.
Kokeile valittamispaastoa!
Jon Gordon ehdottaa myös valittamispaastoa. Ajatus on yksinkertainen: päätä olla valittamatta yhden päivän ajan.
Kuulostaa helpolta?
Kokeile!
Huomaat nopeasti, miten monta kertaa päivän aikana tekisi mieli kommentoida jotakin kielteisesti aivan turhaan.
Ja juuri se on harjoituksen tarkoitus. Kun opit huomaamaan oman valittamisesi, voit myös päättää lopettaa sen.
Emme voi määrätä säätä, poistaa kaikkia ruuhkia tai saada muita ihmisiä käyttäytymään haluamallamme tavalla.
Mutta voimme päättää, mihin kiinnitämme huomiomme ja miten reagoimme.
Älä anna jokaisen pikkuharmituksen varastaa hyvää tuultasi!
Valittamisen sijaan keskity siihen, mikä on hyvin, ja tee jotakin niiden asioiden hyväksi, joihin voit vaikuttaa.
Elämässä on paljon mukavampaakin tekemistä kuin valittaminen!
Kirjavinkki: Jon Gordon, The No Complaining Rule: Positive Ways to Deal with Negativity at Work (Wiley, 2008). Tutustu kirjaan Jon Gordonin verkkosivuilla.