Laita paikalleen, älä jätä siihen!
Tätä olen hokenut itselleni satoja, ellen tuhansia kertoja opetellessani pitämään kotimme järjestyksessä.
Laita paikalleen! Vie heti paikalleen! Samantien! Tämä haluaa kotiin! Tällä on koti-ikävä! 😁
Kuulostaa ehkä hassulta, mutta toimii! Nykyään tavaroiden palauttaminen omille paikoilleen sujuu minulta automaattisesti. Näillä ohjelmoidaan alitajuntaa, ja ajan kanssa siitä tulee osa luontoasi.
Tämä on yksi yksinkertaisimmista ja samalla tehokkaimmista kodinhoidon tavoista, joita olen opetellut. Se ei vaadi rahaa, uusia säilytyslaatikoita eikä monimutkaisia järjestelymenetelmiä. Vain yhden pienen muutoksen siihen, mitä teemme tavaroille käytön jälkeen.
Sen sijaan, että laskisimme ne lähimmälle vapaalle tasolle odottamaan myöhempää siivoamista, viemme ne saman tien takaisin omille paikoilleen.
 |
Jokaisella tavaralla on koti
Yksi kodin järjestyksen tärkeimmistä periaatteista on se, että jokaisella tavaralla on oma paikkansa. Minä tykkään ajatella, että jokaisella tavaralla on oma koti.
Kun otan sakset laatikosta ja käytän niitä, sakset eivät suinkaan muuta asumaan keittiön pöydälle. Niiden koti on edelleen siellä laatikossa!
Sama pätee käsilaukkuun, avaimiin, kirjoihin, vaatteisiin, työkaluihin ja kaikkeen muuhunkin.
Kun tavara on ollut käytössä, sillä on koti-ikävä. Vie se siis kotiin!
Ajatus voi kuulostaa lapselliselta, mutta juuri siksi se on niin helppo muistaa. Kun huomaan olevani jättämässä jotakin pöydälle, voin kysyä itseltäni: missä tämän koti on?
Ja sitten vien sen sinne.
Siinä menee ehkä viisi tai kymmenen sekuntia. Mutta jos jätän saman tavaran lojumaan, joudun ennemmin tai myöhemmin käyttämään aikaa sen siirtämiseen. Tai vielä pahempaa, etsimään sitä silloin, kun tarvitsisin sitä kiireesti.
Kotiin tullessa alkaa helposti tavararalli
Mietipä, mitä tapahtuu, kun tulet kotiin kauppareissulta, töistä tai harrastuksista.
Riisut takin ja jätät sen tuolin selkänojalle. Käsilaukku päätyy keittiön tasolle. Avaimet lasket johonkin, ja unohdat minne. Ostoskassi jää eteiseen odottamaan purkamista.
Ja sitten lähdet tekemään jotakin muuta.
Vähitellen kotiin syntyy tavarakasoja, vaikka et olisi varsinaisesti sotkenut mitään.
Minun ratkaisuni on opetella hoitamaan nämä asiat heti kotiin tullessa.
Takki naulakkoon. Kengät paikoilleen. Käsilaukku omaan kotiinsa. Avaimet sinne, mistä ne löytyvät seuraavan kerran. Ostokset kaappeihin ja tyhjä kassi säilytyspaikalleen.
Vie heti paikalleen!
Kun nämä asiat tekee saman tien, kotiin tulemisesta ei jää jäljelle mitään myöhemmin siivottavaa.
Ja aamulla ei tarvitse etsiä avaimia tai miettiä, mihin käsilaukku tuli eilen jätettyä.
Tavaroiden kotiin pitää olla helppo päästä
Tässä on kuitenkin yksi tärkeä edellytys: tavaroilla täytyy todella olla omat paikkansa.
Jos laatikot ovat täynnä, kaapeissa ei ole tilaa ja tavaran palauttaminen vaatii viiden muun tavaran siirtämistä, ei ole ihme, että se jää pöydälle.
Minusta on ihanaa avata siisti laatikko, jossa kaikella on oma paikkansa. Tavaran saa otettua helposti, ja yhtä helposti sen saa laitettua takaisin.
Siksi kodin järjestäminen ja tavaroiden karsiminen kulkevat käsi kädessä.
Jos tavaroita on enemmän kuin niille on järkevää säilytystilaa, paikoilleen laittamisesta tulee jatkuvaa taistelua.
En halua säilyttää tavaroita vain siksi, että ne joskus ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä. Haluan, että kotonamme olevat tavarat ovat sellaisia, joita todella käytämme tai joista pidämme.
Kun tavaroita on sopivasti ja niillä on selkeät säilytyspaikat, järjestyksen ylläpitäminen on aivan eri asia kuin täyteen ahdetussa kodissa.
Aluksi jouduin hokemaan sitä jatkuvasti
En todellakaan ole aina ollut ihminen, joka palauttaa jokaisen tavaran heti paikalleen.
Olen joutunut opettelemaan tämän tavan aivan tietoisesti.
Aluksi huomasin monta kertaa päivässä olevani laskemassa jotakin tavaraa väärään paikkaan.
Olin jättämässä kahvikuppia olohuoneeseen. Laita paikalleen!
Olin laskemassa saksia keittiön tasolle. Ei siihen! Vie takaisin laatikkoon!
Olin jättämässä vaatteita makuuhuoneen tuolille. Tällä on koti-ikävä!
Ja niin edelleen, päivästä toiseen.
Mutta toistaminen kannattaa. Kun jotakin tekee tarpeeksi monta kertaa samalla tavalla, siitä alkaa muodostua tapa.
Ajattele vaikka turvavyön kiinnittämistä autossa. Et luultavasti enää käy joka kerta pitkää sisäistä keskustelua siitä, pitäisikö turvavyö laittaa vai ei. Käsi tekee liikkeen lähes itsestään.
Samanlaista automaattisuutta voi opetella myös kodinhoidossa.
Nykyään huomaan usein palauttaneeni tavaran paikalleen ajattelematta asiaa sen kummemmin. Juuri siihen olen pyrkinytkin!
Siisti koti auttaa minua keskittymään
Minulle kodin järjestys ei ole vain ulkonäkökysymys.
Kun ympärilläni on tavaroita hujan hajan, ne tuntuvat jatkuvasti vaativan huomiotani.
Keittiön tasolla lojuva käsilaukku muistuttaa, että se pitäisi viedä pois. Pöydälle jätetyt paperit muistuttavat keskeneräisistä asioista. Tuolille kasatut vaatteet odottavat viikkaamista.
Jokainen tavara on pieni muistutus jostakin, mitä en ole vielä tehnyt.
Minulla on ADHD, ja olen vuosien varrella opetellut monenlaisia keinoja, joilla saan keskittymiskykyni toimimaan haluamallani tavalla.
Yksi niistä on ympäristön pitäminen järjestyksessä.
Kun ympärilläni on siistiä, ajatukseni eivät lähde yhtä helposti harhailemaan kaikkeen siihen, mitä pitäisi vielä tehdä. Voin keskittyä siihen, mitä olen juuri sillä hetkellä tekemässä.
Minusta on myös yksinkertaisesti ihanaa katsella kaunista, siistiä kotia. En halua, että pöydät ja tasot toimivat tavaroiden väliaikaisina varastoina.
Haluan, että koti näyttää kodilta eikä keskeneräiseltä siivousprojektilta!
Älä tee itsellesi ylimääräistä työtä
Kun jätät tavaran väärään paikkaan, et oikeastaan säästä aikaa. Siirrät vain työn myöhemmäksi.
Ja usein teet samalla itsellesi enemmän työtä.
Ensin lasket tavaran pöydälle. Myöhemmin nostat sen uudelleen käteesi ja viet paikalleen. Jos tavara ehtii kadota muiden tavaroiden joukkoon, joudut ehkä vielä etsimäänkin sitä.
Miksi tehdä sama asia kahdesti, kun sen voi hoitaa heti?
Tietenkään kesken työn ei tarvitse jatkuvasti juosta viemään kaikkia työvälineitä kaappeihin. Jos olen leipomassa, tarvitsen kulhoja, mittoja ja muita välineitä ympärilleni.
Mutta kun leipominen on valmis, välineet palaavat omille paikoilleen. Ne eivät jää keittiöön odottamaan huomista.
Samoin jos olen ompelemassa, sakset, neulat ja langat saavat olla esillä työn ajan. Kun lopetan, vien ne takaisin säilytyspaikkoihinsa.
Kyse ei ole jatkuvasta siivoamisesta vaan siitä, ettei jätä jälkeensä tarpeettomasti siivottavaa.
Kokeile viikon ajan
Jos kotonasi kertyy tavaroita pöydille, tuoleille ja tasoille, kokeile tätä pientä harjoitusta.
Aina kun olet jättämässä jotakin käsistäsi, pysähdy sekunniksi ja kysy:
Onko tämä tämän tavaran oikea paikka?
Jos ei ole, vie se sinne, minne se kuuluu.
Ja jos huomaat jättäneesi jotakin väärään paikkaan, älä ajattele, että hoidat sen myöhemmin.
Laita paikalleen!
Voit vaikka puhua tavaroillesi, kuten minä teen ajatuksissani.
Voi raukkaa, tällä on koti-ikävä! Nyt heti kotiin!
Kun toistat tätä tarpeeksi usein, alat huomata, kuinka paljon vähemmän tavaroita kertyy vääriin paikkoihin.
Ja lopulta huomaat jotakin vielä mukavampaa: kotia ei tarvitse enää jatkuvasti järjestellä, koska tavarat ovat jo siellä, missä niiden kuuluukin olla.
Laita paikalleen, älä jätä siihen!